Laulaja-kitaristi Antti Lautalan kommentteja Muistijälkiä-levyn biiseistä.
1. Muistiarpia: Instrumentaali. Asioista, joista ei pysty puhumaan. Henkisesti mykkä. Nimi voisi olla myös Trauma.
2. Tulva: Harmoninen pop-ralli. Biisin sanat ei tosiaan oo tosta tsunamista tai New Orleansin vedenpaisumuksista. Ne on tehty pari vuotta aikasemmin. Biisi kertoo siitä, kuinka ihmisillä on kokoajan kiire jonnekin ja elämä jää elämättä. Kuolema tulee kuitenkin ennen pitkää. Täytyy muistaa elää.
3. Liftari: Biisi väistämättömästä muutoksesta. Ahdistava tilanne. Matkalla jonnekin tuntemattomaan. Päästävä pois. Teksteihin on heijastanut umpikuja, jossa me oltiin meidän ex-rumpalin kanssa.
4. Meillä on räjähteitä: Painostava tunnelma. Ääniä pään sisällä. Kaksi erilaista tasoa ja viestiä. Ensinnäkin biisi kertoo ajatukset salpaavasta himosta, kiusauksesta. ”Ruuhkaa aivoissa / ruuhkaa lantiolla”. Kertoo myös luovuudesta, siitä voimasta mikä meillä bändinä on. Ei liity millään tapaa terroristeihin vaikka Lontoon futuristisiin soundeihin yhteys onkin.
5. Kaikki on toisin: Suora –77 henkinen punkbiisi. Tää voisi periaatteessa olla vaikka Ratsian tuotantoa. Tää on levyn toinen seksibiisi. Ja siitä kelaamisesta vastaako toisen kutsuun, ja jos vastaa, niin mitä sitten. Mieti.
6. Voiko yksi yö kaiken antaa?: Basistimme Kaiden hyvästit. Hauras, harmoninen ja kuulas tunnelma. Kaiden ääntä olisi voinut tulevaisuudessa hyödyntää enemmänkin Varjon biiseissä, mutta minkäs teet. Kaiden tulkinta on upea: läsnä ja täynnä tunnetta. Sanat on tarpeeksi lyhyet että basistikin muistaa. Biisi täynnä kysymyksiä ilman vastauksia. Onko tämä rakkauslaulu vai kyse hetkestä, joka me jaettiin?
7. Luulen että minua seurataan: Kertoo siitä mistä nimikin. Kävelystä pimeillä kujilla. Yksin. Pakokauhusta. Soittimien lisäksi on mm. Kailiksen setänauru, Henryn pakojuoksu Lahdessa Kiveriön pitkässä ja ahdistavassa tunnelissa, metallilevyllä tehtyä jyrinää ja maalipönttöjen kolistelua.
8. Vaellamme rakkauden soilla: Henkilökohtainen rakkauslaulu. Tekstit taiteilevat bibabbaluulan ja aidon herkkyyden välimaastossa. Ehkä kaikkein läheisin biisi mulle näistä kaikista. Tän biisin miksaukseen ja toteutukseen oon kaikkein eniten tyytyväinen.
9. Oman elämänsä vanki: Toinen suosikki. Levyn haastavin biisi. Biisi äänitettiin studiossa kolmessa eri osassa ja kolmella eri tempolla. Tässä biisissä on mielestäni levyn onnistuneimmat tekstit. Hyvin henkilökohtainen kappale kaipauksesta ja ahdingosta.
10. Näkymä ulos: Vapauttava tunnelma. Viatonta leikkivien lasten ääntä koulun pihalta. Tässä biisissä on toivoa, jonka on tarkoitus vaikuttaa vapauttavasti synkän levyn päätteeksi. Jännitettä kasataan biisin loppua kohden ukkosta muistuttavilla rummuilla ja lumivyörykitaroilla.